Psyykkinen kuormitus, jaksaminen ja stressi ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi työikäisten elämässä. Henkisesti haastavammaksi muuttuneen työelämän takia useat kokevat työhön liittyvää jatkuvaa stressiä ja uupumusta sekä kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta. Kasvavan työkuormituksen lisäksi epävarma työllisyystilanne, huoli omasta toimeentulosta ja voimavaroja kuluttavat perhetilanteet lisäävät mielen ja kehon kuormitusta. Haastavassa elämäntilanteessa keinoja ja voimia stressinhallintaan voi kuitenkin olla vaikea löytää.
Tunteena stressillä on negatiivinen maine, eikä stressin ajatella kuuluvan hyvinvoivan ja itsestään huolta pitävän ihmisen elämään. Onkin luonnollista, että stressistä halutaan päästä eroon, sitä halutaan hallita tai oppia sietämään. Mutta onko stressi asia, jota ihmisen on mahdollista hallita ja ovatko jotkut kyvykkäämpiä sietämään stressiä kuin toiset? Johtuuko stressin kokemus vain kyvyttömyydestä sietää ja hallita kuormitusta? Onko stressinhallinta jotain sellaisia taitoja, joita oppimalla jokainen voisi kehittää itseään ja muuttua tyyneksi zen-ihmiseksi, jota elämän kuorma ja alamäet eivät hetkauta ja uuvuta?
Stressi on osa hyvää elämää
Stressi on luonnollinen reaktio ruumiilliseen ja henkiseen kuormitukseen. Myönteisenä kokemuksena stressi voi vireyttää mieltä ja kehoa. Se auttaa laittamaan itseämme likoon ja oppimaan uutta. Myönteisessä stressissä kuormitus ja virittäytyminen koetaan sopivana, ja se on lyhytaikaista ja ohimenevää. Stressipiikkien kokeminen on normaalia, ja hyvässä tilanteessa käytössä olevat voimavarat riittävät stressin poistamiseen.
Samoin pieni ahdistuksen tunne voi epämiellyttävyydestään huolimatta auttaa meitä suuntautumaan sellaisia asioita kohti, jotka vaativat meiltä huomiota tai tekoja. Ilman stressiä ja ahdistuksen tunteita saisimme tuskin mitään tärkeää aikaiseksi. Jos nämä tunteet toivomustemme mukaisesti poistettaisiin kokonaan, emme välttämättä ymmärtäisi suunnata huomiotamme meille merkityksellisiin asioihin. Satunnaisesti ja sopivassa määrin koettuna stressin ja ahdistuksen tunteet ovat osa normaalia elämää ja näiden tuntemusten kanssa voi elää.
Kun stressi muuttuu liialliseksi
Stressi muuttuu haitalliseksi silloin, kun ihminen kokee pitkittyneesti epäsuhtaa toisaalta omien voimavarojensa ja toisaalta omien odotustensa sekä ympäristön vaatimusten välillä. Stressitekijät voivat liittyä konkreettisesti esimerkiksi työhön, opiskeluun, harrastuksiin, terveyteen ja perheenjäseniin. Tällaisten tekijöiden olemassaoloon emme välttämättä pysty itse vaikuttamaan, vaikka havaitsemmekin ne helposti. Toisaalta stressiä voivat aiheuttaa hyvinkin epämääräiset, itse luodut säännöt siitä miten ”pitäisi elää”, tai sisäistetyt kokemukset yhteiskunnan tai vaikkapa median luomista paineista. Tällöin voimme aiheuttaa itsellemme lisää turhaa stressiä ilman, että olemme siitä itse tietoisia.
Pitkään jatkuessaan voimavarojen ja kuormittumisen kokemuksen epäsuhta alkaa kuluttaa ihmisen voimavaroja, mikä voi johtaa uupumiseen ja altistaa sairastumisille. Yksi haitallisen stressin tunnusmerkeistä on huono palautuminen. Kokemus siitä, että ei oikein palaudu työpäivän ja -viikon jälkeen tai uni alkaa toistuvasti häiriintyä. Liiallisesta stressistä kärsivä voi alkaa myös toistuvasti jättää väliin lounas- tai kahvitaukoja tai venyttää työpäivää ehtiäkseen tekemään kaikki työt hoidettavien asioiden vuoksi. Viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaa kuormituksen takia poistavansa arjestaan palautumista mahdollistavia, itselle mukavia asioita, kuten lomia, harrastuksia tai ystävien tapaamista, on aika pysähtyä tarkastelemaan omaa elämää ja toimintatapoja uudelleen.
Elintapamuutoksella eroon stressistä?
Me ihmiset olemme hyviä venyttämään jaksamisemme rajoja ja tekemään asioita oman jaksamisemme kustannuksella. Hyvinvointikursseillemme hakee vuosittain tuhansia työikäisiä ihmisiä, jotka kaipaavat tukea työssä ja arjessa jaksamiseen. Viime vuosina uupumus, työuupumus ja pitkäaikainen stressi ovat olleet selvästi lisääntyviä syitä hakea mukaan. Hakijat kuvaavat hakemuksillaan erittäin kuormittavia elämäntilanteitaan; suurta työmäärää, koronan tuomaa eristäytyneisyyttä ja yksinäisyyden tunnetta, lapsiin ja muistisairaisiin vanhempiin liittyviä huolia sekä taloudellisiin vaikeuksiin liittyvää musertavaa häpeää. Jäävuoren huippuna on syyllisyys siitä, että on antanut itsensä lihoa ja fyysisen kunnon repsahtaa.
Kursseille hakuvaiheessa kartoitamme hakijoilta asioita, joihin he kaipaavat muutosta elämässään. Usein päällimmäiseksi muutostoiveeksi nostetaan liikunnan lisääminen ja painonpudotus, sillä nekin koetaan stressittömyyden lisäksi usein hyvän ihmisyyden merkeiksi. Siitäkin huolimatta, että henkilö olisi juuri kuvannut hengästyttävän tarinan kuormittavasta elämäntilanteestaan. Useista elämän stressitekijöistä huolimatta hakemukselta paistaa läpi henkilön ajatus siitä, että ei ole tehnyt itsensä eteen tarpeeksi, ja että liikunnan lisääminen ja laihduttaminen olisi avain parempaan elämään ja oloon.
Osittain tämä onkin totta, sillä kaikkihan me tiedämme, että hyvillä elintavoilla pystyy edesauttamaan terveyttään ja lievittämään stressiä. Hyvä fyysinen kunto nopeuttaa palautumista ja lisää kehon kapasiteettia selviytyä arjen vaatimuksista. Siksi liikuntasuorituksien lisääminen ja syömisen tarkkailu voivat tuntua järkeviltä keinoilta hallita stressiä. Terveysihanteiden suorittaminen voi hetkellisesti lisätä itsetyytyväisyyden ja hallinnan tunnetta muuten kaoottisessa elämäntilanteessa, mutta ei välttämättä edistä jo valmiiksi ylikuormittuneen kehon ja mielen vointia lainkaan.
On kovin vaativa ajatus, että uupumuksen kourissa kamppailevan pitäisi lähteä vielä tekemään tavoitteellista elintaparemonttia voidakseen paremmin. Stressaavassa elämäntilanteessa ihmisen kyky ajatella ja havainnoida kuitenkin heikkenee, ja omien haitallisten ajatus- ja toimintamallien huomaaminen vaikeutuu. Suunta tuntuu olevan kadoksissa ja voi olla vaikea tietää mistä oikein pitäisi aloittaa ja millaisia päätöksiä ja toimenpideitä olisi hyvä tehdä. Silloin kaikkein suositeltavinta on pysähtyä hyvinvoinnin ammattilaisten kanssa tarkistelemaan, missä mennään. Sillä usein on niin, että ennen kuin elämään on tilaa lisätä jotain, on jotain muuta ensin vähennettävä.
Voiko stressiä siis hallita?
Stressin hoidossa on otettava huomioon useita asioita. Työhön liittyvän stressin vähentämiseksi työoloja ja organisaation toimintatapoja voidaan parantaa, ja työntekijöiden terveydestä huolehtiminen on työnantajan vastuulla. Aina työtä ei kuitenkaan pysty itse muuttamaan tai vaihtamaan, eikä vaikkapa perheenjäsenen sairastuminen ole omissa käsissämme. Stressaavista asioista ei siis välttämättä ole mahdollista päästä kokonaan eroon. Voimme kuitenkin vahvistaa omia yksilöllisiä voimavarojamme ja stressiltä suojaavia tekijöitä.
Stressiä voi oppia hallitsemaan siinä missä pyörällä ajamisenkin. Emme useinkaan voi poistaa stressitekijöitä elämästämme kokonaan, mutta mielen taitojen sitkeällä harjoittelulla voimme oppia vähentämään niiden valtaa elämässämme, ja tasapainoilla elämän mutkissa ja alamäissä kaatumatta.
PHT:n aikuisten hyvinvointikurssilta voit saada apua stressaavaan elämäntilanteeseen. Kurssit tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannettasi sekä sinulle stressiä aiheuttavia asioita, kokemuksia ja ajatuksia uudesta näkökulmasta. Kursseillamme käytettävän, tutkitusti toimivan psykologisen ohjausmenetelmän avulla jokainen voi oppia taitoja stressin ja uupumusoireiden lievittämiseen, hahmottaa mahdollisia muutostoiveitaan ja löytää uutta suuntaa parempaan arkeen. Kurssilla saa keinoja, miten voi elää itsesi näköistä hyvää elämää stressaavien asioiden kanssa ja niistä huolimatta.
